Haapavedellä 2.2.2015
Ilkka Repo
kaupunginvaltuutettu (PS)
Haapavesi
Kysymykset
VSF:n/Fennovoiman edustajalle
-Vastaukset tarvitaan kirjallisesti VSF:n nimenkirjoituisoikeudellisen henkilön vahvistamana ja laitetaan VSFn tarjouksen liitteeksi
-Mikäli tieto on luottamukselline/salainen se voidaan merkitä selllaiseksi ja kaupunki ja valtuutetut sitoutuvat pitämään tiedon salaisena, ellei sitä tarvitse käyttää laillisesta syystä esim. sopimuserimielisyyden yhteydessä.
Kattava
selvitys seuraavista:
1)Uuden kuntalain edellyttämä riskiarvio hankkeelle. On tiedossa, että Fennovoima listaa lukuisia sijoittajan tietoon kuuluvia riskejä. Näistä tulee olla kattava selvitys.
2)
Hankkeen kannattavuusarvio ja tuotto-oletukset.
Arvion laatija ja sen riippuvuus Fennovoimasta/Rosatomista (Pöyry on Fennoviman konsultti, VTTn arviot ovat riiippuvaisia TEMin ja VTTn ydinvoimaintresseistä)
Mitkä ovat arvionpohjana olevat oletukset sähkönhinnaksi?
Jos sähkön hinta laskee Markedskraftin ennusteen mukaan suhtellisen tasaisesti nykytasolta tasolle 24 Eur/MWh vuoteen 2035 mikä on hankeen tuott0/tappio vuodessa?
Mikä on sijoitetun omanpääoman ja vieraanpääoman tuotto-oletus?
Jos tuotto-oletus olisi suhteessa riskitasoon eli ainakin 10%, niin mikä olisi kannattavuuteen tarvittava sähkönhinta? (Turun 5% korolla vain omalle pääomalle laskettu kannattavuus edellyttää sähkön hintaa 56 Eur/MWh vuonna 2025 ja 82 Eur/MWh vuonna 2035.
3) VSF:n ja Fennovoiman osakassopimukset ja yhtiöjärjestykset ja kattava riskiarvio näistä.
On tiedossa, että osakassopimuksissa on ongelmallisia kohtia,kuten takuuhinnan päättyminen 12 toiminta vuoden kohdalla/2035 sekä tuolloin lankeavat lainat uudelleen pääomittettaviksi. Mitkä ovat uudelleen pääomituksen/lainauksen ehdot ja riskit? Edellen tiedetään, että Fennovoimalla on kaksi osakesarjaa, joilla on erilainen kulurakenne, mistä aiheutuu todennäköisesiä riskejä.
Arvion laatija ja sen riippuvuus Fennovoimasta/Rosatomista (Pöyry on Fennoviman konsultti, VTTn arviot ovat riiippuvaisia TEMin ja VTTn ydinvoimaintresseistä)
Mitkä ovat arvionpohjana olevat oletukset sähkönhinnaksi?
Jos sähkön hinta laskee Markedskraftin ennusteen mukaan suhtellisen tasaisesti nykytasolta tasolle 24 Eur/MWh vuoteen 2035 mikä on hankeen tuott0/tappio vuodessa?
Mikä on sijoitetun omanpääoman ja vieraanpääoman tuotto-oletus?
Jos tuotto-oletus olisi suhteessa riskitasoon eli ainakin 10%, niin mikä olisi kannattavuuteen tarvittava sähkönhinta? (Turun 5% korolla vain omalle pääomalle laskettu kannattavuus edellyttää sähkön hintaa 56 Eur/MWh vuonna 2025 ja 82 Eur/MWh vuonna 2035.
3) VSF:n ja Fennovoiman osakassopimukset ja yhtiöjärjestykset ja kattava riskiarvio näistä.
On tiedossa, että osakassopimuksissa on ongelmallisia kohtia,kuten takuuhinnan päättyminen 12 toiminta vuoden kohdalla/2035 sekä tuolloin lankeavat lainat uudelleen pääomittettaviksi. Mitkä ovat uudelleen pääomituksen/lainauksen ehdot ja riskit? Edellen tiedetään, että Fennovoimalla on kaksi osakesarjaa, joilla on erilainen kulurakenne, mistä aiheutuu todennäköisesiä riskejä.
4)
Laitostoimitussopimus sekä luottoja, rahoitusta ja muita hankkeen
yksityiskohtia koskevat sopimukset ja niiden kattavat
riskiarviot.
5) Hankkeen aikatauluriskit. Esim. KESKO kertoo suomalaisiin omistajiin kohdistuvista aikataulu-, sopimus- ja kannattavuusrikejä.
5) Hankkeen aikatauluriskit. Esim. KESKO kertoo suomalaisiin omistajiin kohdistuvista aikataulu-, sopimus- ja kannattavuusrikejä.
- Ydinvoiman säätelyn muutoksista aiheutuvat uudelleen suunnitteluriskit, vaikka johtuen rakennuslupavaiheen jälkeisestä ydinvoimalaonnettomuudesta esimerkiksi jossain kolmannessa maassa.
7)
Riskiarvio Fennovoiman rahoituksen tämän hetkisestä vajauksesta:
Päärahoittaja Venäjän valtion sekä rahoittaja pankkit ovat
joutuneet/joutumassa yhdellä luokittajalla roskalainenluokkaan ja
muilla roskalinaluokkaa edeltävään luokkaan. Venäjän valtion
vuosiksi 2015-17 myöntämä rahoitus on rajattu 150 mrd ruplaa,
jonka pitäisi vastata 2.4 mrd Eur eli edellyttäen ruplan kurssia
62.5 ruplaa/euro. Ruplan kurssi oli perjantaina 30.1.2015 79.925
ruplaa/Euro vastaten 1,877 mrd/Eur eli 78,2 % suunnitellusta
rahoituksesta tai 21,8% rahoitusvajetta. Edelleen on tiedossa, että
euro on alhaisella tasolla ja voi vahvistua Kreikan tilanteen
seljetessä ja toisaalta ruplan kurssia uhkaavat kiihtyvästä
Ukrainan sodasta johtuvat pakotteet sekä öljyn hintariski.
Onko Fennovoimalla/Rosatomilla esittää taattu vaihtoehtoinen rahoitussuunnitelma, jos Venäjän valtion ja sen pankkien/rahoituslaitosten rahoitus ei riitä? http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/valuuttakurssit/valuuttakurssit_%28ekp%29/pages/eurofxref-graph-rub.aspx http://www.taloussanomat.fi/uutiset/2015/01/29/vaarantaako-heikko-rupla-fennovoiman/20151254/12
Onko Fennovoimalla/Rosatomilla esittää taattu vaihtoehtoinen rahoitussuunnitelma, jos Venäjän valtion ja sen pankkien/rahoituslaitosten rahoitus ei riitä? http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/valuuttakurssit/valuuttakurssit_%28ekp%29/pages/eurofxref-graph-rub.aspx http://www.taloussanomat.fi/uutiset/2015/01/29/vaarantaako-heikko-rupla-fennovoiman/20151254/12
8)
Ehdotettu sopimus. Sopimuksen yhteydessä annetaan ymmärtää, että
sopimuksesta ei tulisi kunnalle n.s. Mankala-riskiä/vastuuta.
Kuitenkin seuraavista sopimuskohdista seuraisi kunnalle vastaava
vastuu ja nämä sopimuksen tarkoituksen vastaiset kohdat tulee siis
poistaa/korjata:
- Kohta 2 Osapuoli on poistettava. Osakkailla ei ole syytä tehdä sitoumuksia Yhtiön suhteen.
- Osakassopimuksessa kohta 8.28 mukaan kunta ottaisi vastuun Fennovoiman
suomalaisen omistajan eli VSF Mankala-yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen velvoitteista
Muutoin
näiden perusteella kunta-osakkaat tekevät sitoumuksen paitsi
toisilleen, myös
perustettavalle
yhtiölle,joka puolestaan sitoutuu VSFn osakassopimukseen ja
yhtiöjärjestykseen.
- Poistettava kohta: osakassopimuksen myöhemmässä kohdassa 8.31 tehtäisiin
mainittu velvoite pysyväksi.Kohta on erittäin epätavallinen ja hämärä muutoinkin.
Jos tarkoitus olisi kerrottu ei-Mankala yhtiö, josta kunnille ei tule
Mankala-vastuuta(vastaavaa vastuuta) niin k.o.kohdat voisi poistaa sopimuksesta, eikä HKS-yhtiön tarvitse olla Osapuoli, kun kyseessä on Osakkaiden välinen sopimus.
- Edelleen kohta 3.4. edellyttää vastuunrajoitusta HKS –Yhtiö sijoitettuun pääomaan. Kappaleen viimeinen virke tulee poistaa, siinä kuvataan Mankala-vastuun mukaista rahoitusvelvollisuutta liiketoiminnanaikaisessa tappiotilanteessa kunnan budjettivaroista
2.
Sopimusta kunnan Sitoumuksesta VSF:lle ei tule tehdä, koska HKS
olisi VSF:n suhteen vastuulinen taho. Kohta VSFn hallintokuluista on
epämääräinen ja voi johtaa tulkintoihin VSFn Mankala-vastuista.
Edelleen sopimuksessa rajataan kunnan kuluja vain rakennusvaiheen
ajaksi,mikä on ristiriidassa Ei-Mankala-vastuuta ajatuksen
kanssa.
Sopiiko VSF:lle, että kyseiset sopimuskohdat poistetaan osakassopimuksesta ja Sitoumusta VSFn ja kunnan välillä ei tehdä?
9) Jos kaupungille ei tulisi Mankala-vastuuta, mikä on riski sijoituksen menettämisestä osittain tai kokonaan perustetun HSK-yhtiön velvoitteisiin vieraanpääoman lainoista ja mahdollisista sähkönhinnan tappioista?
Sopiiko VSF:lle, että kyseiset sopimuskohdat poistetaan osakassopimuksesta ja Sitoumusta VSFn ja kunnan välillä ei tehdä?
9) Jos kaupungille ei tulisi Mankala-vastuuta, mikä on riski sijoituksen menettämisestä osittain tai kokonaan perustetun HSK-yhtiön velvoitteisiin vieraanpääoman lainoista ja mahdollisista sähkönhinnan tappioista?
Kaupunginvaltuuston
kokous Haapavesi 2.2.2015
Esityslista
02.02.2015 Asianro 5
Kuntalain perusteella valtuutettu on oikeutettu saamaan päätöksenteon kannalta oleelliset tiedot.Tämän johdosta esitetään seuraavat kysymykset.
Kysymykset kaupunginjohtaja esittelijälle
1. Vastaavatko kaupunginjohtaja Antti-Jussi Vahteala ja esityksen hyväksyneen kaupunginhallituksen jäsenet henkilökohtaisesti esityksen tekstistä, jossa väitetään, ettei kaupungille tule Mankala-vastuuta, k.s. alla?
Vastaus tulee kirjata valtuuston pöytäkirjaan.
Mikäli esityksen teksti kuitenkin tarkoittaisi, että kaupungille tulee suora tai välillinen Mankala-vastuu tai Mankala-vastuuta vastaava vastuu tulee tämä korjata esitykseen.
-Kaupungille ehdotetaan, että järjestelyssä ei "lähtökohtaisesti"
tule Mankala-vastuuta, koska omistaja Hanhikiven sähkönmyynti
on tavallinen yhtiö. Sopimuksessa esitellään pitkällisesti miten
yhtiöstä pääsee halutessa eroon.
lainaus:
Mikäli
tarkoitus on, ettei Mankala-vastuuta tule, korjataanko sopimus sen
mukaiseksi (esitysB alla)?
2. Viitaten esitykseen A hylkäyksestä/valmisteluun palautuksesta.
Mitkä ovat hankkeen riskit kattavasti m.l. mahdolliset Mankala-riskit?
Tarvittavat selvitykset ovat niin laajat, ettei niitä pysty antamaan ja niihin perehtymään
samaasa kokouksessa, joten vähintään valmisteluun palautus on välttämätöntä
3. Kaupunki on hankintalain perusteella velvollinen kilpailuttamaan hankintansa.
Onko kaupunki pyytänyt tarjouksia Fennovoiman luopuneilta osakkailta,kuten KESKO, Kuopio, Atria, Talvivaara/konkurssipesä?, Mikkeli, Boliden, Raasepori jne?
Esimerkiksi Kuopion kaupunki on julkisesti ilmoittanut osakkeiden olevan myynnissä edulisemmin kuin merkintähinta. Kuopion sijoitukset ovat myös olleet miljoonaluokkaa ja siten vastaava omistus on saatavissa.
Näissä osakkeissa on ilmeisesti aito etu, että ne ovat vapaita lisäinvestoinneista, jos osakas ei niitä halua ja siten vapaita n.s. Mankala-vastuista.
4. Kestääkö kaupungin rahoitusasema ja luottokelpoisuus Rosatomin lainojen uudelleen pääomittamisen (suuruus voi olla 4.5 MEur?) sekä vuosittaiset mahdollisesti satoihin tuhansiin nousevat Mankala-tappiot sähkönhinnasta (10 Eur/MWh tappio vastaa noin 100 000 Vuodessa, tappio voi olla useita satoja tuhansia vuodessa).
Mitä kaupunginpalveluja tai toimintoja sunnitellaan lakkautettaviksi tappioiden kattamiseksi?
2. Viitaten esitykseen A hylkäyksestä/valmisteluun palautuksesta.
Mitkä ovat hankkeen riskit kattavasti m.l. mahdolliset Mankala-riskit?
Tarvittavat selvitykset ovat niin laajat, ettei niitä pysty antamaan ja niihin perehtymään
samaasa kokouksessa, joten vähintään valmisteluun palautus on välttämätöntä
3. Kaupunki on hankintalain perusteella velvollinen kilpailuttamaan hankintansa.
Onko kaupunki pyytänyt tarjouksia Fennovoiman luopuneilta osakkailta,kuten KESKO, Kuopio, Atria, Talvivaara/konkurssipesä?, Mikkeli, Boliden, Raasepori jne?
Esimerkiksi Kuopion kaupunki on julkisesti ilmoittanut osakkeiden olevan myynnissä edulisemmin kuin merkintähinta. Kuopion sijoitukset ovat myös olleet miljoonaluokkaa ja siten vastaava omistus on saatavissa.
Näissä osakkeissa on ilmeisesti aito etu, että ne ovat vapaita lisäinvestoinneista, jos osakas ei niitä halua ja siten vapaita n.s. Mankala-vastuista.
4. Kestääkö kaupungin rahoitusasema ja luottokelpoisuus Rosatomin lainojen uudelleen pääomittamisen (suuruus voi olla 4.5 MEur?) sekä vuosittaiset mahdollisesti satoihin tuhansiin nousevat Mankala-tappiot sähkönhinnasta (10 Eur/MWh tappio vastaa noin 100 000 Vuodessa, tappio voi olla useita satoja tuhansia vuodessa).
Mitä kaupunginpalveluja tai toimintoja sunnitellaan lakkautettaviksi tappioiden kattamiseksi?
5.
Jos kaupungille ei tulisi Mankala-vastuuta, mikä on riski
sijoituksen menettämisestä osittain tai kokonaan perusteun
HSK-yhtiön velvoitteisiin vieraanpääoman lainoista ja
mahdollisista sähkönhinnan tappioista?
Esitys
A.: Esitys hylätään tai Jätetään pöydälle seuravia
täydennyksia varten, koska päätösehdotuksesta puuttuvat seuraavat
päätöksen kannalta välttämättömät dokumentit:
1)Uuden kuntalain edellyttämä riskiarvio hankkeelle. On tiedossa, että Fennovoima listaa lukuisia sijoittajan tietoon kuuluvia riskejä. Näistä tulee olla kattava selvitys.
2)
Hankkeen kannattavuusarvio ja tuotto-oletukset.
Arvion laatija ja sen riippuvuus Fennovoimasta/Rosatomista (Pöyry on Fennoviman konsultti, VTTn arviot ovat riiippuvaisia TEMin ja VTTn ydinvoimaintresseistä)
Mitkä ovat arvionpohjana olevat oletukset sähkönhinnaksi?
Jos sähkön hinta laskee Markedskraftin ennusteen mukaan suhtellisen tasaisesti nykytasolta tasolle 24 Eur/MWh vuoteen 2035 mikä on hankeen tuott0/tappio vuodessa?
Mikä on sijoitetun omanpääoman ja vieraanpääoman tuotto-oletus?
Jos tuotto-oletus olisi suhteessa riskitasoon eli ainakin 10%, niin mikä olisi kannattavuuteen tarvittava sähkönhinta? (Turun 5% korolla vain omalle pääomalle laskettu kannattavuus edellyttää sähkön hintaa 56 Eur/MWh vuonna 2025 ja 82 Eur/MWh vuonna 2035.
3) VSF:n ja Fennovoiman osakassopimukset ja yhtiöjärjestykset ja kattava riskiarvio näistä.
On tiedossa, että osakassopimuksissa on ongelmallisia kohtia,kuten takuuhinnan päättyminen 12 toiminta vuoden kohdalla/2035 sekä tuolloin lankeavat lainat uudelleen pääomittettaviksi. Mitkä ovat uudelleen pääomituksen/lainauksen ehdot ja riskit? Edellen tiedetään, että Fennovoimalla on kaksi osakesarjaa, joilla on erilainen kulurakenne, mistä aiheutuu todennäköisesiä riskejä.
Arvion laatija ja sen riippuvuus Fennovoimasta/Rosatomista (Pöyry on Fennoviman konsultti, VTTn arviot ovat riiippuvaisia TEMin ja VTTn ydinvoimaintresseistä)
Mitkä ovat arvionpohjana olevat oletukset sähkönhinnaksi?
Jos sähkön hinta laskee Markedskraftin ennusteen mukaan suhtellisen tasaisesti nykytasolta tasolle 24 Eur/MWh vuoteen 2035 mikä on hankeen tuott0/tappio vuodessa?
Mikä on sijoitetun omanpääoman ja vieraanpääoman tuotto-oletus?
Jos tuotto-oletus olisi suhteessa riskitasoon eli ainakin 10%, niin mikä olisi kannattavuuteen tarvittava sähkönhinta? (Turun 5% korolla vain omalle pääomalle laskettu kannattavuus edellyttää sähkön hintaa 56 Eur/MWh vuonna 2025 ja 82 Eur/MWh vuonna 2035.
3) VSF:n ja Fennovoiman osakassopimukset ja yhtiöjärjestykset ja kattava riskiarvio näistä.
On tiedossa, että osakassopimuksissa on ongelmallisia kohtia,kuten takuuhinnan päättyminen 12 toiminta vuoden kohdalla/2035 sekä tuolloin lankeavat lainat uudelleen pääomittettaviksi. Mitkä ovat uudelleen pääomituksen/lainauksen ehdot ja riskit? Edellen tiedetään, että Fennovoimalla on kaksi osakesarjaa, joilla on erilainen kulurakenne, mistä aiheutuu todennäköisesiä riskejä.
4)
Laitostoimitussopimus sekä luottoja, rahoitusta ja muita hankkeen
yksityiskohtia koskevat sopimukset ja niiden kattavat
riskiarviot.
5) Hankkeen aikatauluriskit. Esim. KESKO kertoo suomalaisiin omistajiin kohdistuvista aikataulu-, sopimus- ja kannattavuusrikejä.
5) Hankkeen aikatauluriskit. Esim. KESKO kertoo suomalaisiin omistajiin kohdistuvista aikataulu-, sopimus- ja kannattavuusrikejä.
6) Ydinvoiman säätelyn muutoksista aiheutuvat uudelleen suunnitteluriskit, vaikka johtuen rakennuslupavaiheen jälkeisestä ydinvoimalaonnettomuudesta esimerkiksi jossain kolmannessa maassa.
7) Riskiarvio Fennovoiman rahoituksen tämän hetkisestä vajauksesta: Päärahoittaja Venäjän valtion sekä rahoittaja pankkit ovat joutuneet/joutumassa yhdellä luokittajalla roskalainenluokkaan ja muilla roskalinaluokkaa edeltävään luokkaan. Venäjän valtion vuosiksi 2015-17 myöntämä rahoitus on rajattu 150 mrd ruplaa, jonka pitäisi vastata 2.4 mrd Eur eli edellyttäen ruplan kurssia 62.5 ruplaa/euro. Ruplan kurssi oli perjantaina 30.1.2015 79.925 ruplaa/Euro vastaten 1,877 mrd/Eur eli 78,2 % suunnitellusta rahoituksesta tai 21,8% rahoitusvajetta. Edelleen on tiedossa, että euro on alhaisella tasolla ja voi vahvistua Kreikan tilanteen seljetessä ja toisaalta ruplan kurssia uhkaavat kiihtyvästä Ukrainan sodasta johtuvat pakotteet sekä öljyn hintariski.
Onko Fennovoimalla/Rosatomilla esittää taattu vaihtoehtoinen rahoitussuunnitelma, jos Venäjän valtion ja sen pankkien/rahoituslaitosten rahoitus ei riitä? http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/valuuttakurssit/valuuttakurssit_%28ekp%29/pages/eurofxref-graph-rub.aspx http://www.taloussanomat.fi/uutiset/2015/01/29/vaarantaako-heikko-rupla-fennovoiman/20151254/12
Esitys
B. Jos sopimus kuitenkin vastustuksesta huolimatta aiotaan tehdä,
vaaditaan seuraavat korjausehdotukset sopimuksiin:
1.Osakassopimus
Mikäli
osakassopimus aiotaan hyväksyä ja mikäli Mankala-vastuuta ei ole
tarkoitus ottaa,sopimus tulee korjata pitävästi tätä vastamaan.
Seuraavat
sopimuksen tarkoituksen vastaiset kohdat tulee poistaa/korjata:
Kohta
2 Osapuoli on poistettava. Osakkaille ei ole syytä tehdä
sitoumuksia Yhtiön suhteen
Osakassopimuksessa
kohta 8.28 mukaan kunta ottaisi vastuun Fennovoiman
suomalaisen omistajan eli VSF Mankala-yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen velvoitteista
suomalaisen omistajan eli VSF Mankala-yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen velvoitteista
Muutoin
näiden perusteella kunta-osakkaat tekevät sitoumuksen paitsi
toisilleen, myös
perustettavalle
yhtiölle,joka puolestaan sitoutuu VSFn osakassopimukseen ja
yhtiöjärjestykseen.
Poistettava
kohta 8.31: osakassopimuksen myöhemmässä kohdassa 8.31
tehtäisiin
mainittu velvoite pysyväksi.Kohta on erittäin epätavallinen ja hämärä muutoinkin.
Jos tarkoitus olisi kerrottu ei-Mankala yhtiö, josta kunnille ei tule
Mankala-vastuuta(vastaavaa vastuuta) niin k.o.kohdat voisi poistaa sopimuksesta, eikä HKS-yhtiön tarvitse olla Osapuoli, kun kyseessä on osakkaiden välinen sopimus.
mainittu velvoite pysyväksi.Kohta on erittäin epätavallinen ja hämärä muutoinkin.
Jos tarkoitus olisi kerrottu ei-Mankala yhtiö, josta kunnille ei tule
Mankala-vastuuta(vastaavaa vastuuta) niin k.o.kohdat voisi poistaa sopimuksesta, eikä HKS-yhtiön tarvitse olla Osapuoli, kun kyseessä on osakkaiden välinen sopimus.
Edelleen
kohta 3.4. edellyttää vastuunrajoitusta HKS –Yhtiö sijoitettuun
pääomaan. Kappaleen viimeinen virke tulee poistaa, siinä kuvataan
Mankala-vastuun mukaista rahoitusvelvollisuutta
liiketoiminnanaikaisessa tappiotilanteessa kunnan budjettivaroista
2.
Sopimusta kunnan sitoumuksesta/takauksista VSF:lle ei tule tehdä,
koska HKS olisi VSF:n suhteen vastuulinen taho. Kohta VSFn
hallintokuluista on epämääräinen ja voi johtaa tulkintoihin VSFn
Mankala-vastuista. Edelleen sopimuksessa rajataan kunnan kuluja vain
rakennusvaiheen ajaksi,mikä on ristiriidassa Ei-Mankala-vastuuta
ajatuksen kanssa.
Mikäli kohtia ja Sitoumus-sopimusta ei poisteta, tulee kirjata, että kaupunginjohtaja ja päätöksen hyväksyvät valtuutetu vastaavat k.o. sopimuskohtien ja sopimuksen seurauksista.
On toisaalta huomattava, että on jokseenkin mahdotonta, että Mankala-yhtiö VSF:ään
tulisi
osakkaita, jotka eivät kanna vastuuta omistuksensa mukaan yhtiön
vieraanpääoman lainoista (75% tai 72.5%) ja muista
velvoitteista,kuten sähkön tuotannon tappioista.
Eriävä
mielipide siinä tapauksessa, että esitystä ei hylätä/palauteta
valmisteluun:
Valtuuston enemmistö on päättänyt hyväksyä esityksen HKS- yhtiöön sijoittamisesta.
Päätöksessä on seuraavia juridisia ja eettisiä ongelmia:
1) Asiassa ei ole kunnioitettu kuntalain mukaista valtuutetun oikeutta saada päätöksenteon kannalta riittävät tiedot.
Seuraavat tiedot puuttuvat oleelliseilta osilta tai ne ovat siinä määrin vahvistamattomia, että on syytä epäillä epämääräisesti esitetyn tiedon totuudellisuutta:
a)Uuden kuntalain edellyttämä riskiarvio hankkeelle. On tiedossa, että Fennovoima listaa lukuisia sijoittajan tietoon kuuluvia riskejä. Näistä tulee olla kattava selvitys.
Valtuuston enemmistö on päättänyt hyväksyä esityksen HKS- yhtiöön sijoittamisesta.
Päätöksessä on seuraavia juridisia ja eettisiä ongelmia:
1) Asiassa ei ole kunnioitettu kuntalain mukaista valtuutetun oikeutta saada päätöksenteon kannalta riittävät tiedot.
Seuraavat tiedot puuttuvat oleelliseilta osilta tai ne ovat siinä määrin vahvistamattomia, että on syytä epäillä epämääräisesti esitetyn tiedon totuudellisuutta:
a)Uuden kuntalain edellyttämä riskiarvio hankkeelle. On tiedossa, että Fennovoima listaa lukuisia sijoittajan tietoon kuuluvia riskejä. Näistä tulee olla kattava selvitys.
b)
Hankkeen kannattavuusarvio ja tuotto-oletukset.
Arvion laatija ja sen riippuvuus Fennovoimasta/Rosatomista (Pöyry on Fennoviman konsultti, VTTn arviot ovat riiippuvaisia TEMin ja VTTn ydinvoimaintresseistä)
Mitkä ovat arvionpohjana olevat oletukset sähkönhinnaksi?
Jos sähkön hinta laskee Markedskraftin ennusteen mukaan suhtellisen tasaisesti nykytasolta tasolle 24 Eur/MWh vuoteen 2035 mikä on hankeen tuott0/tappio vuodessa?
Mikä on sijoitetun omanpääoman ja vieraanpääoman tuotto-oletus?
Jos tuotto-oletus olisi suhteessa riskitasoon eli ainakin 10%, niin mikä olisi kannattavuuteen tarvittava sähkönhinta? (Turun 5% korolla vain omalle pääomalle laskettu kannattavuus edellyttää sähkön hintaa 56 Eur/MWh vuonna 2025 ja 82 Eur/MWh vuonna 2035.
c) VSF:n ja Fennovoiman osakassopimukset ja yhtiöjärjestykset ja kattava riskiarvio näistä.
On tiedossa, että osakassopimuksissa on ongelmallisia kohtia,kuten takuuhinnan päättyminen 12 toiminta vuoden kohdalla/2035 sekä tuolloin lankeavat lainat uudelleen pääomittettaviksi. Mitkä ovat uudelleen pääomituksen/lainauksen ehdot ja riskit? Edellen tiedetään, että Fennovoimalla on kaksi osakesarjaa, joilla on erilainen kulurakenne, mistä aiheutuu todennäköisesiä riskejä.
Arvion laatija ja sen riippuvuus Fennovoimasta/Rosatomista (Pöyry on Fennoviman konsultti, VTTn arviot ovat riiippuvaisia TEMin ja VTTn ydinvoimaintresseistä)
Mitkä ovat arvionpohjana olevat oletukset sähkönhinnaksi?
Jos sähkön hinta laskee Markedskraftin ennusteen mukaan suhtellisen tasaisesti nykytasolta tasolle 24 Eur/MWh vuoteen 2035 mikä on hankeen tuott0/tappio vuodessa?
Mikä on sijoitetun omanpääoman ja vieraanpääoman tuotto-oletus?
Jos tuotto-oletus olisi suhteessa riskitasoon eli ainakin 10%, niin mikä olisi kannattavuuteen tarvittava sähkönhinta? (Turun 5% korolla vain omalle pääomalle laskettu kannattavuus edellyttää sähkön hintaa 56 Eur/MWh vuonna 2025 ja 82 Eur/MWh vuonna 2035.
c) VSF:n ja Fennovoiman osakassopimukset ja yhtiöjärjestykset ja kattava riskiarvio näistä.
On tiedossa, että osakassopimuksissa on ongelmallisia kohtia,kuten takuuhinnan päättyminen 12 toiminta vuoden kohdalla/2035 sekä tuolloin lankeavat lainat uudelleen pääomittettaviksi. Mitkä ovat uudelleen pääomituksen/lainauksen ehdot ja riskit? Edellen tiedetään, että Fennovoimalla on kaksi osakesarjaa, joilla on erilainen kulurakenne, mistä aiheutuu todennäköisesiä riskejä.
d)
Laitostoimitussopimus sekä luottoja, rahoitusta ja muita hankkeen
yksityiskohtia koskevat sopimukset ja niiden kattavat
riskiarviot.
e) Hankkeen aikatauluriskit. Esim. KESKO kertoo suomalaisiin omistajiin kohdistuvista aikataulu-, sopimus- ja kannattavuusrikejä.
e) Hankkeen aikatauluriskit. Esim. KESKO kertoo suomalaisiin omistajiin kohdistuvista aikataulu-, sopimus- ja kannattavuusrikejä.
f) Ydinvoiman säätelyn muutoksista aiheutuvat uudelleen suunnitteluriskit, vaikka johtuen rakennuslupavaiheen jälkeisestä ydinvoimalaonnettomuudesta esimerkiksi jossain kolmannessa maassa.
g) Riskiarvio Fennovoiman rahoituksen tämän hetkisestä vajauksesta: Päärahoittaja Venäjän valtion sekä rahoittaja pankkit ovat joutuneet/joutumassa yhdellä luokittajalla roskalainenluokkaan ja muilla roskalinaluokkaa edeltävään luokkaan. Venäjän valtion vuosiksi 2015-17 myöntämä rahoitus on rajattu 150 mrd ruplaa, jonka pitäisi vastata 2.4 mrd Eur eli edellyttäen ruplan kurssia 62.5 ruplaa/euro. Ruplan kurssi oli perjantaina 30.1.2015 79.925 ruplaa/Euro vastaten 1,877 mrd/Eur eli 78,2 % suunnitellusta rahoituksesta tai 21,8% rahoitusvajetta. Edelleen on tiedossa, että euro on alhaisella tasolla ja voi vahvistua Kreikan tilanteen seljetessä ja toisaalta ruplan kurssia uhkaavat kiihtyvästä Ukrainan sodasta johtuvat pakotteet sekä öljyn hintariski.
Onko Fennovoimalla/Rosatomilla esittää taattu vaihtoehtoinen rahoitussuunnitelma, jos Venäjän valtion ja sen pankkien/rahoituslaitosten rahoitus ei riitä? http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/valuuttakurssit/valuuttakurssit_%28ekp%29/pages/eurofxref-graph-rub.aspx http://www.taloussanomat.fi/uutiset/2015/01/29/vaarantaako-heikko-rupla-fennovoiman/20151254/12
2) Osakasopimuksen sisällössä osoitettiin virheitä suhteessa tarkoituksen sopia sopimus ilman Mankala-vastuuta, ja Sitoumus VSFn suhteen osoitettiin tarpeettomaksi, mutta näitä virheitä ei mahdollisesti korjattu riittävällä tavalla.
3)
Käsittelyn puutteet voivat antaa aihetta selvityksiin
luottamusaseman väärinkäytöstä, vahingonkorvausvelvollisuuksista
tai muista laillisista ongelmista esityksen valmistelussa ja
päätöksessä sen hyväksyneiden osalta.
4) Esitys käsittää erittäin suuria riskejä kunnalle ja kunnan luottokelpoisuudelle, mutta kuntalain mukainen riskiarvio puuttuu.
5) On syytä epäillä, että mainittu erittäin todennäköisesti kannattamaton sijoitus voitaiisin halutessa tehdä edullisemmin ja kunnan kannalta turvallisemmin ostamalla hankkeesta luopuneiden sijoittajien osakkeita. Hankkeen laillisuutta hankintalainsäädännön suhteen tullaan tarkastelemaan.
4) Esitys käsittää erittäin suuria riskejä kunnalle ja kunnan luottokelpoisuudelle, mutta kuntalain mukainen riskiarvio puuttuu.
5) On syytä epäillä, että mainittu erittäin todennäköisesti kannattamaton sijoitus voitaiisin halutessa tehdä edullisemmin ja kunnan kannalta turvallisemmin ostamalla hankkeesta luopuneiden sijoittajien osakkeita. Hankkeen laillisuutta hankintalainsäädännön suhteen tullaan tarkastelemaan.
6)
Kuntalainsäädäntö ilmeisesti kieltää takaukset ulkopuolisille
yhtiöille. Mankala-vastuu olisi tulkittavissa tällaiseksi
takaukseksi.
